OPINPOLKU 3
Malmikiven murskaus,seulonta,jauhatus ja malmin rautapitoisuuden määritys
Tässä työssä käytettävät menetelmät ovat: murskaus,seulonta,jauhatus,liuotus,saostus ja suodatus.
OSA 1 : Työn suoritus
Malmikiven murskaus seulonta ja jauhatus
Ensimmäisenä valitsimme kiven jota käytimme näytteenä työssä,sen jälkeen se piti punnita ja esi murskata.
Kun kivi oli valmis leukamurskainta varten mittasimme suuriman kiven halkaisijan.Seuraavaksi laitoimme kiven leukamurskaimeen.
Murskauksen jälkeen mittasimme taas suurimman kappaleen halkaisijan. Työn seuraavassa vaiheessa meidän piti seuloa murskattu malmikivi käyttämällä seulasarjaa. Aluksi meidän piti punnita seulat sen jälkeen kaadoimme murskatun malmikiven seulasarjan päälle. Laitoimme seulan 10 min käyntiin.
Kun koko näyte oli seulottu, iroitimme jokaisen seulan yksi kerrallaan ja punnitsimme ne.Seuraavaksi meidän piti aloittaa jauhatus käyttämällä kuulamyllyä. Laitoimmen seulottua näytettä 2 dekkaan joihin kumpaankin tuli 45 g. Toista jahoimme 60 min ja toista 90 min ja lisäksi laitoimme kuulamyllyyn 4 keraamista kuulaa. (tämä vaihe meni pilalle opettajan antamien väärien ohjeiden johdosta, säilytimme vain hienoimman kiven seulasta)
Jauhomisen jälkeen punnitsimme sen. Punnituksen jälkeen otimme 4 alinta seulaa ja seuloimme näytteen niiden läpi.
OSA 2 : Jauhetun rautapitoisen malmikiven rautapitoisuuden määrittäminen
Valitsimme 2 upokasta jotka saatoimme vakiopainoon.Hehkutimme niitä molempia uunissa 800 asteessa puoli tuntia.
Sen jälkeen nostimme upokkaat keraamiselle alustalle jäähtymään 10 min jonka jälkeen ne siirrettiin eksikaattoriin 15 min. Sen jälkeen vielä punnitsimme upokkaat.
Näytteen valmistus
Valmistamisen aloitimme punnitsemalla malmikivijauhetta 1,9012 g tefloniseen dekantteri lasiin ja sen jälkeen valmistimme kuningasveden. Tefloniseen dekkaan jossa oli punnitsemamme näyte lisättiin 10 ml kuningasvettä jota lämmitimme hiekkahauteella noin 30 min laboratorio vettä lisäen.
Kunnes liuosta oli lämmitetty 30 min laimensimme sitä vedellä ja saudatimme sen 100 ml mittapulloon.Kun näyte oli suodatettu lisäsimme mittapulloon 0,5ml väkevää rikkihappoa ja täytimme sen ionivaihdetulla vedellä merkkiin asti.
Vertailunäytteen valmistus
Opettaja antoi meille vertailunäytteen,liuotimme sen veteen dekantterilasissa ja lisäsimme 0,5ml väkevää rikkihappoa.Laimensimme ionivaihdetulla vedellä 100ml merkkiin asti.Valmistetuista näytteistä otimme 50 ml molempaa liuosta kahteen 200ml dekkaan. Tämän jälkeen molempiin näytteisiin lisäsimme vielä 0,5 ml väkevää vetyperoksidia.
Tämän jälkeen lämmitimme liuoksia lämpölevyllä kellolaseilla peitettynä.
Kiehutuksen jälkeen otimme dekat pois lämmittimeltä ja huuhtelimme kellolasit ionivaihdetulla vedelle dekkoihin. liuoksiin lisättiin tämän jälkeen noin 2-3 g ammoniumkloridia ja liuokset laimennettiin 75 mlksi. lämmitimme liuoksia taas kiehuviksi ja otimme pois levyltä,sen jälkeen lisäsimme väkevää ammoniakkia sekoittaen jotta ilmestyisi ruskean punaista sakkaa.
Kun sakkaa ilmestyi seuraavaki suodatimme sen ja huuhtelimme sitä 1% ammoniumnitraattiliuoksella jonka valmistimme itse.
Seuraavaksi teimme suodatinpaperista suljettuja nyyttejä joiden sisällä oli sakkaa laitoimme ne kuivumaan lämpökaappiin tunniksi 110 asteeseen jonka jälkeen asetimme upokkaat joissa nyytit olivat vuorollaan hehkutuskolmioon kolmijalan varaan ja kuumensimme sitä varovasti bunsen polttimen kaasuliekillä kunnes paperi hiiltyi palamalla.
Lopuksi upokasta hehkutettiin uunissa 800 asteessa noin 30 min,sen jälkeen se nostettiin keraamiselle alustalle 10 min ja siitä eksikaattoriin 20 min ja sen jälkeen punnitsimme upokas+sakka. Hehkutusta toistettiin niinkauvan että upokas oli vakiopainossaan.
Raportti
